Ymmärsin kyllä että hän tahtoi valaa luottamusta siihen että Jumala aina vie työnsä päätökseen.Näinhän me olemme vuosien saatossa tottuneet kuulemaan monien puhujien suusta.
Ja niin Jumalan sanakin meille vakuuttaa.
Minut otsikko kuitenkin sai tarkkaavaiseksi. Kun katselemme ympärillemme joudumme auttamattomasti toteamaan että läheskään aina eivät asiat mene edes siihen suuntaan kun ymmärrämme Jumalan tarkoituksen ja tahdon olevan. Tai ainakin ne etenevät tuskastuttavan hitaasti. En näe mitään syytä kieltää tai ummistaa silmiä silloin kun näyttää että Jumalan suunnitelma ei etene omalla, jonkun läheisemme, seurakuntamme tai vaikkapa herätysliikkeemme kohdalla. Pakosti näyttää monesti siltä että että näky ei toteudu
Missä vika kun henkilökohtainen uskonelämämme polkee paikallaan ellei jopa taannu ? Minkävuoksi lapsemme eivät tule uskoon tai alkoholiin tai huumeisiin sortunut perheenjäsen ei monista päätöksistään ja yrityksistään huolimatta pääse kuiville? Missä viipyy herätys vaikka sen on sanottu ja profetoitukin olevan ihan lähellä? Ei minulla vastausta näihin kysymyksiin ole mutta on uskallettava ja kehdattava kysyä eihän muutoin ole toivoa koskaan saada näihin vastauksia.
Jos ei kysy ei saa tietää.
Mietin mitähän mikä on oikeastaan näky josta saarnamies puhuu ja mistä sen tunnistaa. Noin parikymmentä vuotta sitten tuli muotiin uusi sana visio. Varsinkin nuoret (nuoret uskovat myös) käyttivät tätä ilmausta hyvinkin monenlaisten ideoiden eteenpäinviemiseen. Tuntui että hengellisellä kentälläkin lähes jokaisella piti olla joku visio.Jotkut lähtivät ryminällä ja suurin toivein toteuttamaan visiotaan. Mutta vastoinkäymisten, erämaataipaleiden ja monenlaisten ongelmien vastaantullessa vauhti ja sen mukana visio hiipui ja suunnitelma sammui Eivät hyvät visiot, haaveet ja unelmat tietenkään pahasta ole mutta ne eivät aina yllä tähän kategoriaan jota näyksi voisi kutsua. Joku on saattanut jopa luopua uskostaan petyttyään että visio ei toteutunutkaan.
Saarnaaja painotti voimakkaasti että näyn tulee olla Jumalan antama. Ja myös että sen ihminen tietää mitä se hänen elämässään tarkoittaa. Ja että Jumala haluaa viedä työnsä päätökseen viedä perille saakka.. Jotenkin aloin tässä vaiheessa ymmärtämään että näyn erottaa visiosta se että tämän näyn josta puhuja puhui toteutumisen päätepiste on ajan rajan toisella puolen. Vision päätepiste tämän paalun tällä puolen.
Ehkä selviämme matkan vaivoista ja pettymyksestä jos Hebrealaiskirjettä laintaksemme olemme paenneet pitämään kiini edessämme olevasta toivosta joka on meille ikäänkuin sielun ankkuri, varma ja luja , joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti. Ajattelelinkin tässä vaiheessa että tärkeämpää kuin onnistua kaikessa mihin ryhtyy on olla kärsivällinen ja pitää kiini toivosta joka on edessämme ja lopullisesti väliverhon tuolla puolen. Näinhän teki mm. Abraham ja monet muut pyhät joista Raamattu meille kertoo.
Luulen että Jumalan näkökulmasta moni asia kuten vaikkapa hyvä elämä,menestyminen, onnistuminen, terveys, tai rikkaus näyttävät kovin toisenlaiselta kuin miltä nämä asiat meistä näyttävät.Kuulin joskus kertomuksen jonka kerrottiin tapahtuneen syrjäisessä maalaispitäjässä jo viime vuosisadan alkupuolella. Tuossa pitäjässä vaikutti suutari jota nimitettiin ”Könkkä Kalleksi” hänellä kun oli syntymästään saakka paha lonkkavika ja liikkuminen oli senmukaista. Tämä uskovainen suutari joutui elämään hyvin vaatmattomasti. Vain ihan välttämättömän ravinnon, nukkavierut vaatteet ja pienen hataran mökin hän pystyi ylläpitämään. Mutta innokkaasti hän todisteli vapahtajastaan ja siitä että hänellä oli rikas isä joka antaa kaiken tarpeellisen. Näinhän oli todistellut myöskin tiettävästi pitäjän rikkaimmalle isännälle jonka omaisuudesta ja pankkitileistä kerrottiin hurjia juttuja. Kylällä kokoontui säännöllisesti uskovien rukouspiiri missä myöskin armolahjat toimivat. Eräässä tälläisessä kokouksessa tuli merkillinen ja hyvin poikkeuksellinen profetia joka saattoi läsnäolijat hämmennyksiin. Se kuului ” viikon sisällä korjataan talteen tämän pitäjän rikkain mies”. Tämä oli vakava ilmoitus Läsnäolijat eivät uskaltaneet jättää asiaa tähän vaan päättivät että on pakko mennä kertomaan ja varoittamaan tuota rikasta isäntää. Luonnollisesti tämmöinen viesti oli järkytys isännälle. Hän ryhtyi välittömästi tekemäänkin valmistuksia. Kutsui kotiinsa kirkonmiehiä ja vapaitten suuntien saarnamiehiä. Raamattukin otettiin yöpöydälle, tohtori ja terveyssisar kutsuttiin kotikäynnille tarkistamaan isännän terveystilanne. Isäntä sulkeutui taloonsa, ei lähtenyt kunnan, pankin, eikä maamiesseuran kokoukseen.Viikko kului , mitään ei talossa tapahtunut ja isntäkin jatkoi taas elämäänsä entiseen tahtiin. Mutta ihmeteltiin miksi Könkkä Kallen mökistä ei nouse savua.Mentiin katsomaan ja sieltä löytyi Kallen kylmennyt tomumaja. Jumalan silmissä pitäjän rikkain oli päässyt perille.
Jumala ei koskaan luovu näystään, päätteli saarnamies puhettaan. Silloinkin kun meidän tavoitteemme ja suunnitelmamme näyttävät menevän täysin mynkään hänen suunnitelmansa pysyy voimassa. Voi kunpa osaisimme silloinkin tarttua siihen kiinni. Jumalan näky ja suunnitelma on varma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti