mehtä-pena
Hallitsetko ”Kaanaankielen”?
Tätä kysymystä aloin pohtimaan törmätessäni
eräässä nettijulkaisussa juttuun, jossa pohdittiin onko
vanhanaikainen kaanaankieli uskon este, vaiko sen vahvistaja. Asia
alkoi kiinnostamaan siitäkin syystä että tunsin kirjoittajan
erittäin hyvin, hän kun sattui vielä omistamaan saman sukunimen.
Heti alkuun on sanottava, että kaanaankieltä
niinkuin muitakin kieliä voi ajanmittaan oppia. Luulen itsekin,
ainakin kuullun ymmärtämisen osalta, hallitsevani kielen
kohtuullisesti. Sen sijaan ääntäminen tuntuu minusta edelleen
jotenkin kankealta ja haparoivalta.
Mutta miten on nuorempien vaikkapa alle
kolmikymppisten kuulijan tai keskustelukumppanien laita.
Jos teksti vilisee kielikuvia tai sanoja, jotka ovat
jääneet jo aikaa pois arkikielenkäytöstä, voi sanomamme jäädä
hämäräksi. Muutamia esimerkkejä.
Helmiportit, autuuden ilot, yljät, viheriäiset niityt,
ylitsevuotavat maljat tai orjuuden ikeet, voivat olla käsitteenä
vaikeita. Monet asiat jotka vielä minun ikäluokalleni avautuivat
hyvin, eivät enää ole tuttuja nykyihmiselle. Eivät he ole nähneet
lampaita, paimenia, tähkiä, kylväjiä, puhumattakaan
puimatantereita, tai härällä, eikä edes hevosella kyntäjää.
Saarnatekstit ja hengelliset keskustelut, erikoisesti laulut,
vilisevät sanoja joiden alkuperäinen merkitys on nykyihmiselle
tuntematon. Ei siis ihme, että he kokevat uskonasiat kummallisina ja
vanhanaikaisina.
En esitä että ns. kaanaankieli tulisi kokonaan hylätä. Mukana
menisi paljon tuttua ja turvallista kulttuuria, jonka monet meistä
kokevat vahvistavan uskoamme. Mutta ehkä sen käytössä pitäisi
paremmin ottaa kuitenkin huomioon kulloinenkin kuulijakunta. Ainakin
olisi oltava valmis toimimaan ikäänkuin tulkkina ja pystyä
selittämään mitä eri kaanaankielen sanat merkitsevät. Huomasin
että Aikamedia on julkaissut ”kaanaankielen sanakirjan” mutta se
lienee jäänyt kovin vähäiselle käytölle.
http://www.reijotelaranta.fi/kirjojen_valintaopas/aikajarjestyksessa/markus_maenpaa_kaanaankielen_sanakirja/
Esimekiksi tietokoneen ja netinkäytössä löytyy paremmin
ymmärrettäviä sanoja, joita voisi käyttää selventämään
sanomaa. Vaikkapa tällainenkin kehoitus ”uudistukaa mielenne
hengeltä” voitaisiin sanoa ”päivittäkää mielipiteenne
uskonasioihin”, tai ”onko nimesi elämän kirjassa” ”oletko
jo kirjautunut jäseneksi taivaalliseen rekisteriin”
Uudemmissa raamatunkäännöksissä on pyritty lähemmäksi
nykykieltä. Varsinkin 1992 virallinen käännös sai paljon
kritiikkiä, joka nyt on jo tasoittunut.
